Oli tätä odotettukin, monta vuotta. Siis mä olen odottanut...Oltiin murun kanssa viikko Barcelonassa, ihan kahdestaan. Tuli käveltyä varmasti maratonin verran pitkin kaupungin kapeita katuja, käytiin La Sagrada Familia katsomassa, Barri Gothikin kujat tuli käveltyä ja tietysti La Rambla. Ja uimaranta ja Montjuic ja se ihana Park Guell.

Ikävähän sinne jäi, pitää päästä joskus uudestaan. Ja sattui muuten hassu juttu. Ekana iltana mentiin yhteen pubiin siinä ihan Ramblan varrella. Ja ekat oluet koko reissulla, niin se tarjoilijatyttö oli tietty suomalainen. No, tiedetään että Barcelonassa on aika paljon ulkomaalaisia töissä, mutta silti...eikä muutenkaan törmätty suomalaisiin (turisteihin) kuin pari kertaa.

Vieläkin ihan myyty!

Kyllä oli kaunista ja ihanaa silloin pari viikkoa sitten Turussa. Aurinkoista ja lämmintä. Lauantaipäivä menikin Ruissalossa kävellessä ja optimaalista piknikpaikkaa etsiessä. Ja löytyihän se! Saatiin olla ihan rauhassa Krimin sodan aikaisen patteriston kumpujen suojalla. Merinäköalalla, tietysti. Ja sampanjaa oli, tietysti.

Joku päivä mä vielä ehdin opetella laittamaan tänne kuvia. Ja nyt vois perustaa puutarhaosion kanssa.

Hotelliviikonloppu murun kanssa. Taas on ilma puhdistettu, ja uusperheellisyyteen liittyviä asioita sekä alkoholinkäyttöä käsitelty. Nyt väsyttää ja pitäsi jo nukkuakin. Aamulla on aikainen herätys.

Eilen tuli tasan kolme vuotta siitä, kun me tavattiin miehen kanssa. Ja kaksi päivää on tapeltu...

Tajusin eilen illalla jotain oleellista. Mies on nyt lomalla, ja oli maanantaina ottanut pienet päiväkännit tässä kotona. Ei ollut ollenkaan perseet olalla, vain humalassa hieman. No, mä ahistuin, me tapeltiin, ja sitten mä pyysin että olis tiistaina sitten juomatta mitään (alkoholia). Tämä sopi.

No, tulin eilen kotiin ja huomasin että mies oli juonut jotain. Pari kaljaa ilmeisesti. Mua alkoi sieppaamaan ja riitelyksihän se sitten meni. Miestä vitutti, kun ei saa lomallaan muutamaa olutta ottaa (ei todella ollut kännissä eilen), ja mua taas se, kun oletin että ei ole juonut yhtään.

Sitten illalla, kun oltiin jo sovittu (pariinkin kertaan) niin mä yhdistin tän mun ahistuksen siihen, kun olin pikkutyttö. Tulin koulusta kotiin, enkä tiennyt olisko faija kotona, olisko se kännissä ja ilkeä mulle, vai mitä. Se sama ahistus tuli nyt, vaikka todella tiedän että mun mies ei ole sama kun mun faija. Mutta miten se voikin tuntua niin pahalle...

Selitin asiaa sitten, ja miehellähän on kanssa saman tapaisia kokemuksia nuoruudestaan. Alkoholi aiheuttaa niin paljon pahaa...Ja mä oon jotenkin yliherkkä ja kyttään ton miehen alkoholinkäyttöä. Mutta on silläkin varmasti kaikki maholliset alkkisgeenit olemassa, riskiryhmää etten sanois.

Helpotti kyllä kummasti, kun löysin perimmäisen syyn ahistukselle. Ei se ehkä sittenkään johtunut miehen parista remonttioluesta.

Voi miten mä olen onnellinen, kun mulla on ihan ihana mies ja parisuhde. Entisessä elämässä oli aika kuivaa erotiikan saralla, ts. mä en halunnut exää silleen. Enkä voinut kuvitellakaan eläväni tällaisessa parisuhteessa kuin tän nyxän kanssa. En voinut kuvitella tilannetta, jossa mä olen se joka haluaa enemmän, että mä joudun joskus kärsimään puutteessa kun miestä väsyttää... Tää on niin uutta.

On se sitten varmaan niin, että nainen vanhetessaan oppii koko ajan lisää seksistä, ja ennen kaikkea itsestään. Siihen kun lisää sopivan kumppanin ja luottamuksellisen (tää on tärkeä!) suhteen niin avot! On tullut kokeiltua kaikenlaista, experimentaalisesti ja silleen...ja huomaan, että mieskin luottaa minuun.

Tiedän, että joskus tulevaisuudessa seksi ei ole niin tärkeä osa elämää, mutta nyt on, ja kyllä mä nautinkin!!! On ihanaa, kun saa tuntea olevansa haluttava. On ihanaa, kun iso mies huokailee...:P

Hmm. Pitäsköhän mennä herättämään toi mun muru, jokohan se on levännyt tarpeeksi...?